 |
|
 |
 |
Helmi
Amanda Charlotta Tengén, opettaja. Synt. 1.12.1875, Jääski,Opettaja Helmi Tengén syntyi kruununvouti Berndt Fridolf Tengénin tyttärenä 1.12.1875 Ruskealassa. Nuoruutensa hän vietti isänsä kotona Impilahdella, Laatokan rannalla. Siellä hän jo lapsesta alkaen oppi hyvin hiihtämään, luistelemaan, soutamaan ja purjehtimaan. Ratsastamisesta ja polkupyöräilystä hän myös piti kovasti. Viilettäessään pitkin teitä hevosella tai pyörällä ihmettelivät kyläläiset hänen housupukuaan ja lyhyehköksi leikattua tukkaansa. Ne olivat siihen aikaan hyvin harvinaisia ja oma äitinsäkin oli niitä vastustanut. Isä oli kuitenkin suostunut tyttärensä tahtoon havaittuaan sekä puvun, että lyhyen tukan olevan hyvin käytännöllisiä.
Sortavalassa Helmi
Tengén kävi tyttökoulun ja oli sitten isänsä apuna muutamia vuosia.
Hän kaipasi kuitenkin omaa ammattia. Taipumukset vetivät käytännön
aloille. Niinpä hän ensin meni opiskelemaan Agda Blomin kuuluisaan
veistokouluun Helsinkiin ja suoritti sitten työnäytteet
veistonopettajan virkaa varten Sortavalan seminaarissa. Tämän jälkeen
hän opiskeli ja valmistui voimistelun opettajaksi Helsingin Yliopiston
voimistelulaitoksesta. Voimistelua hän opettikin sitten mm. Sortavalan
seminaarissa ja Mikkelin kuuromykkäkoulussa. Loma-aikoinaan hän kävi
tutustumassa veiston ja voimistelun opetukseen Ruotsissa, Tanskassa,
Sveitsissä, Berliinissä ja Leipzigissä. Tuli sitten avoimeksi
kansakoulun veistonopettajan virka Helsingissä. Hän haki sitä ja
vaikka yhdeksän miesopettajaakin oli hakemassa, sai hän viran
erinomaisten paperiensa ansiosta. Tarmokkaasti Helmi Tengén ryhtyi
työhönsä, jota sittemmin kesti 40 vuotta.
Ensimmäistä palkkaansa hakiessaan hän kuitenkin hämmästyi kovasti, koska hänelle maksettiin vain naisopettajan palkka, vaikka virka oli miesopettajan. Oikeutetusti hän ryhtyi palkkataisteluun ja sai kun saikin monien vaiheitten jälkeen lopulta täyden virkaansa kuuluvan palkan. Sisukkaasti hän on siitä alkaen koko elämänsä ajan tehnyt työtä samanpalkkaisuuden hyväksi kaikkien maamme naisten puolesta. Naisluitto Unioni on ollut hänelle rakas työpaikka. Jo 1904 hän edusti Unionia Berliinin kongressissa, jossa kansainvälinen Äänioikeusliitto IWSA perustettiin. Tämän jälkeen hän matkusteli paljon ulkomailla ja otti osaa pohjoismaisiin sekä keskieurooppalaisiin kansainvälisiin koulu- ja naisasiakongresseihin.
1908 Helmi Tengén valittiin Unionin johtokuntaan ja oli alusta alkaen ollut sen värikkäimpiä ja uskollisimmin toimivia jäseniä. "Unionin tukipylvääksi" häntä on sanottukin. Suureksi osaksi hänen toimestaan Union sai oman edustavan yhdistyshuoneiston Helsinkiin. Hän on myös pannut alulle suositut naisten Joulumessut 1922. Unionin kunniajäseneksi hänet kutsuttiin jo 1928 ja 1950 hänelle annettiin ensimmäinen Unionin kultainen ansiomerkki.
Helmi Tengén toimi myös monissa muissa järjestöissä ja kutsuttiin kunniajäseneksi Helsingin Kansakoulun Naisopettajain Yhdistykseen, Suomen Naisopettajain Liittoon ja Suomalaiseen Naisliittoon, joitten perustajiin hän kuuluu. Hän oli myös Helsingin Voimistelijain Liiton ja AK-Autoklubin jäsen. Ansioistaan hänelle on myönnetty Mannerheimin muistomitali 1939–40 ja Helsingin kaupungin kultainen ansiomerkki.
Helmi Tengén ja auto
ansaitsisi aivan oman lukunsa. Helmi oli ensimmäinen nainen Suomessa,
joka omalla autollaan alkoi Helsingin katuja ja maanteitä ajella. Hän
ei ainoastaan ajanut autoaan, vaan myös huolsi ja korjasi sen viat.
Vielä yli 90-vuotiaana hän uskaltautui pitkillekin matkoille, ja matkat
kesämökille Hauholle olivat hänelle aivan tavallisia.
|
|
| Kirjoitus perustuu Yrjö Tenkasen artikkeliin ”Oikeutta sisulla, matkaa autolla” teoksessa Tenkanen–Tengén Suku 1688–1992. |
|
|
|
|
|