ALOITUSSIVU | HISTORIA | GALLERIA | KUVA-ARKISTO | SUKUSEURA | UKK | LINKKEJÄ

 TAKAISIN

Yrjö Tenkanen (AAfeaea):

Opettaja ja naisasianainen Helmi Tengén (1875–1971)

Helmi Amanda Charlotta Tengén, opettaja. Synt. 1.12.1875, Jääski,
kuollut 14.8.1971, Helsinki. Voimistelunopettaja mm. Sortavalan seminaarissa ja Mikkelin kuuromykkäkoulussa sekä veistonopettaja Helsingin yläkansakoulussa yli 40 vuotta. Naisten oikeuksien innokas puoltaja. Unioni Naisasialiitto Suomessa ry:n kunniajäsen 1928 ja kultainen ansiomerkki 1950. Helsingin Kansakoulun Naisopettajain Yhdistyksen, Suomen Naisopettajain Liiton ja Suomalaisen Naisliiton kunniajäsen sekä Helsingin Voimistelijain Liiton ja AK-klubin jäsen. Hänelle on myönnetty  Mannerheimin muistomitali 1939–40 ja Helsingin kaupungin kultainen ansiomerkki. Suomen ensimmäinen naisautoilija omalla autollaan.

Opettaja Helmi Tengén syntyi kruununvouti Berndt Fridolf Tengénin tyttärenä 1.12.1875 Ruskealassa. Nuoruutensa hän vietti isänsä kotona Impilahdella, Laatokan rannalla. Siellä hän jo lapsesta alkaen oppi hyvin hiihtämään, luistelemaan, soutamaan ja purjehtimaan. Ratsastamisesta ja polkupyöräilystä hän myös piti kovasti. Viilettäessään pitkin teitä hevosella tai pyörällä ihmettelivät kyläläiset hänen housupukuaan ja lyhyehköksi leikattua tukkaansa. Ne olivat siihen aikaan hyvin harvinaisia ja oma äitinsäkin oli niitä vastustanut. Isä oli kuitenkin suostunut tyttärensä tahtoon havaittuaan sekä puvun, että lyhyen tukan olevan hyvin käytännöllisiä.

Sortavalassa Helmi Tengén kävi tyttökoulun ja oli sitten isänsä apuna muutamia vuosia. Hän kaipasi kuitenkin omaa ammattia. Taipumukset vetivät käytännön aloille. Niinpä hän ensin meni opiskelemaan Agda Blomin kuuluisaan veistokouluun Helsinkiin ja suoritti sitten työnäytteet veistonopettajan virkaa varten Sortavalan seminaarissa. Tämän jälkeen hän opiskeli ja valmistui voimistelun opettajaksi Helsingin Yliopiston voimistelulaitoksesta. Voimistelua hän opettikin sitten mm. Sortavalan seminaarissa ja Mikkelin kuuromykkäkoulussa. Loma-aikoinaan hän kävi tutustumassa veiston ja voimistelun opetukseen Ruotsissa, Tanskassa, Sveitsissä, Berliinissä ja Leipzigissä. Tuli sitten avoimeksi kansakoulun veistonopettajan virka Helsingissä. Hän haki sitä ja vaikka yhdeksän miesopettajaakin oli hakemassa, sai hän viran erinomaisten paperiensa ansiosta. Tarmokkaasti Helmi Tengén ryhtyi työhönsä, jota sittemmin kesti 40 vuotta.

Ensimmäistä palkkaansa hakiessaan hän kuitenkin hämmästyi kovasti, koska hänelle maksettiin vain naisopettajan palkka, vaikka virka oli miesopettajan. Oikeutetusti hän ryhtyi palkkataisteluun ja sai kun saikin monien vaiheitten jälkeen lopulta täyden virkaansa kuuluvan palkan. Sisukkaasti hän on siitä alkaen koko elämänsä ajan tehnyt työtä samanpalkkaisuuden hyväksi kaikkien maamme naisten puolesta. Naisluitto Unioni on ollut hänelle rakas työpaikka. Jo 1904 hän edusti Unionia Berliinin kongressissa, jossa kansainvälinen Äänioikeusliitto IWSA perustettiin. Tämän jälkeen hän matkusteli paljon ulkomailla ja otti osaa pohjoismaisiin sekä keskieurooppalaisiin kansainvälisiin koulu- ja naisasiakongresseihin.

1908 Helmi Tengén valittiin Unionin johtokuntaan ja oli alusta alkaen ollut sen värikkäimpiä ja uskollisimmin toimivia jäseniä. "Unionin tukipylvääksi" häntä on sanottukin. Suureksi osaksi hänen toimestaan Union sai oman edustavan yhdistyshuoneiston Helsinkiin. Hän on myös pannut alulle suositut naisten Joulumessut 1922. Unionin kunniajäseneksi hänet kutsuttiin jo 1928 ja 1950 hänelle annettiin ensimmäinen Unionin kultainen ansiomerkki.

Helmi Tengén toimi myös monissa muissa järjestöissä ja kutsuttiin kunniajäseneksi Helsingin Kansakoulun Naisopettajain Yhdistykseen, Suomen Naisopettajain Liittoon ja Suomalaiseen Naisliittoon, joitten perustajiin hän kuuluu. Hän oli myös Helsingin Voimistelijain Liiton ja AK-Autoklubin jäsen. Ansioistaan hänelle on myönnetty Mannerheimin muistomitali 1939–40 ja Helsingin kaupungin kultainen ansiomerkki.

Helmi Tengén ja auto ansaitsisi aivan oman lukunsa. Helmi oli ensimmäinen nainen Suomessa, joka omalla autollaan alkoi Helsingin katuja ja maanteitä ajella. Hän ei ainoastaan ajanut autoaan, vaan myös huolsi ja korjasi sen viat. Vielä yli 90-vuotiaana hän uskaltautui pitkillekin matkoille, ja matkat kesämökille Hauholle olivat hänelle aivan tavallisia. 


 

 

 


Kirjoitus perustuu Yrjö Tenkasen artikkeliin ”Oikeutta sisulla, matkaa autolla” teoksessa Tenkanen–Tengén Suku 1688–1992

Ylläpito: webmaster@tenkaset.fi. Viimeksi päivitetty 11.10.2006.

Sivun yläosaan