ALOITUSSIVU | HISTORIA | GALLERIA | KUVA-ARKISTO | SUKUSEURA | UKK | LINKKEJÄ

 TAKAISIN

Kirjailija Martti Viktor Tenkanen (1911–1971)

Martti Viktor Matinpoika Tenkanen (AAfeffc), saarnaaja, kirjailija, toimittaja, liikkeenharjoittaja. Osallistunut talvi- ja jatkosotaan rintamamiehenä, sotilasarvo ylikersantti. Syntynyt 5.11.1911 Pyhäjärvi Vpl, Saapru. Vihitty 18.6.1933 Pyhäjärvi Vpl Anna Elina Aaprontytär Akkanen, ompelija, kondiittori, syntynyt 22.9.1914 Pyhäjärvi Vpl, Korkkala, kuollut 6.6.1977 Harjavalta. Asuneet Vpl Pyhäjärvellä, Antreassa, Ilomantsissa, Pielisensuussa, Salossa, Köyliössä, Tyrväällä ja Harjavallassa. Kuollut 28.6.1971 Harjavalta. Lapset: Heino Aulis, Irma Mirjami, Martti Kalervo, Markku Sakarias, Matti Juhani ja Yrjö Antero.

Martti Tenkanen työskenteli nuoruusvuosinaan maa- ja metsätaloustöissä pääasiassa kotitilallaan, mutta yhtenä talvena myös metsäsavotassa Suojärvellä asti. Vapaa-aikanaan hän harrasti kilpaurheilua osallistuen paikallisiin juoksu- ja hiihtokilpailuihin kohtalaisella menestyksellä. Lisäksi hän harjoitteli viulunsoittoa ja toimi silloin tällöin pelimannina paikallisissa häissä ja tanssia sisältävissä iltamissa. Savottakämpässä ja pelimannina näkemänsä miestapot järkyttivät syvästi häntä ja jäivät pysyvästi vaivaamaan hänen mieltään.

Varusmiesaikanaan Martti sai v. 1932 pahanlaatuisen poski- ja otsaontelotulehduksen ja joutui Viipurin keskussotilassairaalaan hoidettavaksi. Siellä hän koki joulutunnelmissa uskonnollisen herätyksen, joka muutti hänen arvomaailmansa. Pelimannimusiikki jäi, hän alkoi nyt innokkaasti tutkia Raamattua ja uskonnollista kirjallisuutta. Kansan keskuudessa suositun maallikkosaarnaaja Otto Muhosen esimerkin rohkaisemana hän suoritti Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen saarnalupatutkinnon ja ryhtyi itsekin sananjulistajaksi. Hän teki aluksi puhujamatkoja evankelisten järjestämiin tilaisuuksiin Antrean Hannilan rukoushuoneesta käsin. Vuonna 1937 hän sai nimityksen yhdistyksen paikallisten nuorisoyksikköjen piirisihteeriksi Pohjois-Karjalaan. Asuinpaikaksi tuli nyt Ilomantsin Marjovaara, josta hän joutui tekemään työmatkoja aina Kuhmoon saakka.

Martti joutui talvisodan syttyessä aluksi kuormastokomppaniaan, mutta intomielisenä urheilijaluonteena hän pyysi marraskuussa 1939 siirtoa etulinjaan. Toivomus toteutui; hän sai pian komennuksen Laatokan koillispuolelle Kollaan mottitaisteluihin joukkueen- ja ryhmänjohtajaksi. Niissä suomalaiset kestivät, nipin napin. Perhe joutui viettämään talvisodan evakossa Iisalmen pitäjän Ruotaanmäen kylän Jaakkolan maatalossa.

Välirauhan aikana Martti palaa entiseen tehtäväänsä. Siinä sivussa armeija kouluttaa hänet konekiväärikomppanian vääpeliksi. Jatkosodan puhjettua kesällä 1941 Martti joutuu aluksi onnettomiin Kiteen taisteluihin, joissa on menettää henkensä. Seuraavaksi hänen tiensä johtaa Tuulosjoelle rannikkoprikaatiin, joka tekee kenraali Laguksen johdolla syyskuussa 1941 suurhyökkäyksen ja valtaa Viteleen ja Aunuksen. Martti saa 1. luokan vapaudenmitalin 21.12.1941 ja hänet kotiutetaan toistaiseksi rintamalohkon hiljentymisen takia.

Hän joutuu matkustamaan Aunuksesta kotiinsa Ilomantsin Marjovaaraan kuorma-auton lavalla vain pressu suojanaan. Matkalla hän vilustuu "suolia myöten". Vielä puolikuntoisena hän ryhtyy tammikuussa 1942 jatkamaan piirisihteerin tehtäviään. Työmatka keskeytyy Enon Pirttivaarassa jo ensimmäisenä päivänä, Martti joutuu vuoteeseen kovenevan säryn ja kuumeen takia. Sairaus pahenee seuraavina päivinä ja hänet siirretään hyvin heikkona Joensuun yleiseen sairaalaan. Siellä todetaan, että hän on sairastunut yleiseen verenmyrkytykseen. Alkaa epätoivoinen taistelu kuolemaa vastaan. Mutta ihme tapahtuu, Martti selviää kuin selviääkin hengissä, vaikkakin sydänvikaisena ja vasen jalka lukuisten leikkausten pahasti silpomana. 

Hän pääsee kesällä kotiin kuntoutumaan, mutta kykenee liikkumaan aluksi vain kainalosauvojen varassa. Alinomaista matkustamista vaatineeseen entiseen toimeensa hänestä ei enää ole. Hänen on kehitettävä itselleen uusi ammatti. Ystävät rohkaisevat häntä kokeilemaan ilmeisiä kertojanlahjojaan kirjailijana. Näin hänestä tuli vähitellen kirjailija, toimittaja ja liikkeenharjoittaja.

Tuotantoa
  • Kevättä Kannaksella. SLEY 1944. Muistelmia lapsuudesta ja nuoruudesta, vaikutelmia 1930-luvun herätysliikkeestä kirjailijan kotiseudulla Vpl Pyhäjärven – Sakkolan seudulla. Julkaistu taiteilijanimellä Viktor Marttinen.
  • Koulupojan joulu. Kertomus pojille. SLEY 1945.
  • Laajat näköalat. Kertomus. SLEY 1945. Uskonnollista pohdintaa talonpoikaisen kehityskertomuksen puitteissa. Julkaistu taiteilijanimellä Viktor Marttinen.
  • Aholan aikamiespojat. Pellervo-Seura 1946. Pellervo-Seuran romaanikilpailun perusteella, taiteilijanimellä Viktor Marttinen julkaistu teos. “Tenkanen on vakavahenkinen, uskonnollinen puhuja, mutta kirja osoittaa, että hänellä kuitenkin on myös ilmeiset humoristin lahjat.“ (Pellervo-lehti 1945, s. 211.)
  • Kummilapselleni. SLEY 1947. Lahjakirjaksi tarkoitettu elämänopas.
  • Nuori Pietari Kurvinen, Pellervo-Seura 1948. Kuvaa värikkäästi tunnetun lähetyssaarnaajan vaiherikasta elämää mm. Ambomaalla.
  • Umpujen auetessa. SLEY 1948. Rippilapselle tarkoitettu elämänopas.
  • Syrjästäkatsoja, SLEY 1948. Muistelma Antti Laamasesta, mm. Vpl Pyhäjärvellä vaikuttaneesta rammasta runoniekasta ja uskonnollisesta puhujasta.
  • Ilomantsin ihme Pekka. Omakustanne 1954. Kalevalaiseen runomittaan tehty kronikka lähetyssaarnaaja Pietari Kurvisesta.
  • Lämmittävä liekki. Omakustanne 1954. Lähetyssaarnaaja Pietari Kurvisen lähetysmatkan jälkeistä toimintaa käsittelevä teos.
  • Saara-äiti. Muistelmia Saara Malisesta ja hänen ystävistään. Kustannusliike Kirkkosanomat, Vammala. Omakustanne 1954. Käsittelee tunnetun kainuulaisen uskonnollisen vaikuttajan elämää.
  • Karjalasta kajahtaa I–II. SLEY 1967. Romaani Vpl Pyhäjärven-Sakkolan maisemista 1920–30-luvuilla. Kirjailijan kaunokirjallinen pääteos.
  • Hehkua ja hiillosta. Muhosesta Tammioon, Karjalasta Kanta-Suomeen. Omakustanne 1969. Evankelisen kansanliikkeen vaikutusta käsittelevä teos, joka perustuu lähinnä Etelä-Karjalan piirisihteeri Otto Muhosen muistelmiin lähinnä 1920-40-luvuilta.
  • Kirjeeni Sinulle – nuoruutemme keväästä Karjalassa. Omakustanne 1969.  Omakohtainen muistelmateos Kannaksen maisemista 1920-30-luvuilta.
  • Hengellisiä kirjoituksia mm. Sanansaattaja-lehdessä.

Martti Tenkasen tunnetuin teos, Karjalasta kajahtaa, ilmestyi 1967 SLEY:n kustantamana.

"Martti Tenkasen kaksiosainen romaani vilisee ihmisiä ja tapahtumia kuin konsanaan Karjalan kannas parhaina aikoinaan: mustalaisia ja ryyppymiehiä, parisniekkoja ja tarinaniskijöitä, vallankumouksellisia ja virkamiehiä, pappeja ja poliitikkoja. Eletään itsenäisen Suomen ensiaikoja, ennen Talvisotaa. Kalle Rantala kohoaa pappilan rengistä pitäjän mahtimieheksi. Samalla tavalla edistyy koko Laatokan rantapitäjän elämä, ennen kaikkea Latvalan, entisen takapajuisen pontikkakylän, jonka ihmisiä voimakas hengellinen herätys uudistaa."

Lue näyte


Kirjoitus perustuu Aulis Tenkasen vanhempiensa ja oman lapsuutensa elämästä kertovaan teokseen Elämän mystinen virta (1997).

Martti Tenkasen teokset Kirjeeni Sinulle samoin kuin Hehkua ja hiillosta ja Saara-äiti (Piirteitä Saara Malisesta ja hänen ystävistään) sisältävät viittauksia lukuisiin karjalaisiin paikannimiin ja henkilöihin, jotka saattavat kiinnostaa myös sukututkijoita.

.


Ylläpito: webmaster@tenkaset.fi. Viimeksi päivitetty 27.07.2007.

Sivun yläosaan